MXA-PROTEIINI

Johdanto

Multippeliskleroosi (MS) -potilaita hoidetaan beeta-inferferonilla, joka hidastaa taudin etenemistä. Hoitovaste saattaa pitemmän ajan kuluessa vähetä tai loppua. Tämä johtuu useimmiten vasta-aineiden kehittymisestä interferonille. Interferonit aiheuttavat biologisen vasteen, jossa syntyy useita spesifisiä valkuaisaineita. Yksi näistä on MxA-proteiini, jota löytyy valkosoluista, kun interferonihoito on tehonnut. Koska testi mittaa interferonin biologista vastetta, hoidon tehoa voidaan seurata testin avulla riippumatta tehoa alentavasta syystä. Näin ollen MxA-testi mittaa myös interferonia neutraloivien vasta-aineiden läsnäoloa.
Myös virusinfektioissa syntyvä tyypin I interferonivaste stimuloi MxA-proteiinin ilmentymistä.

Indikaatiot

Beeta-inferferonihoidon seuranta

Potilaan esivalmistelu

Sopivia näytteenottopäiviä ovat maanantai, tiistai ja keskiviikko, sillä näyte ei säily viikonlopun yli ilman esikäsittelyä.

Näyteastia

Li-hepariiniputki 5 ml (tai 10 ml), ei geeliputki

Näyte

Näytteenotto on ajoitettava alkuviikkoon: maanantai, tiistai tai keskiviikko. Kokoverinäyte 5 ml  (10 ml) hepariiniputkeen, 24-36 h interferonipistoksesta.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Säilytys huoneenlämmössä. Kokoverinäyte lähetetään alihankintalaboratorioon siten, että näyte on perillä 48 tunnin kuluessa näytteenotosta.

Menetelmä

Entsyymi-immunologinen (EIA).

Tulos valmiina

Noin viikon kuluttua.

Tulkinta

MxA-pitoisuus:

Tulos ilmoitetaan 10 µg/l tarkkuudella.

alle 50 ug/l:  potilaalla on matala MxA-proteiinitaso viitaten interferonivasteen puuttumiseen.
50-100 ug/l: potilaalla on matalahko MxA-proteiinitaso viitaten heikkoon interferonivasteeseen.
110-200 ug/l: potilaalla on korkeahko MxA-proteiinitaso viitaten kohtalaiseen interferonivasteeseen.
yli 200 ug/l: potilaalla on korkea MxA-proteiinitaso viitaten voimakkaaseen interferonivasteeseen.

Interferonihoidossa MxA-pitoisuus yli 100 ug/l katsotaan osoitukseksi hoitovasteesta.

MxA on myös virusinfektion markkeri. Virusinfektioissa paras korrelaatio osoitettuun virusinfektioon saadaan >170 μg/ pitoisuuksille. Näin ollen virusinfektio voi aiheuttaa vääriä positiivisia tuloksia interferonihoidon seurannassa käytetyssä MxA -tutkimuksessa.

Mikäli tulos on raja-arvo tai näytteenottohetkellä on tiedossa tulkinnallisesti häiritsevä tekijä kuten virusinfektio, suositellaan parinäytteen ottamista interferonipistoksen aiheuttaman MxA-tuotannon vertaamiseksi pistosta edeltävään tasoon.
I-näyte juuri ennen beeta-interferonipistosta (= ei indusoitu) ja
II-näyte 24-36 tuntia beeta-interferoniannoksen jälkeen (= indusoitu).

Lisätiedot

Kirjallisuutta: 
Vallittu AM, Erälinna JP, Ilonen J, Salmi AA, Waris M. MxA protein assay for optimal monitoring of IFN-beta bioactivity in the treatment of MS patients. Acta Neurol Scand. 2008 Jul;118(1):12-7.
Toivonen L, Schuez-Havupalo L, Rulli M, Ilonen J, Pelkonen J, Melen K, Julkunen I, Peltola V, Waris M. Blood MxA protein as a marker for respiratory virus infections in young children. J Clin Virol. 2015 Jan;62:8-13.
Engelmann I, Dubos F, Lobert PE, Houssin C, Degas V, Sardet A, Decoster A, Dewilde A, Martinot A, Hober D. Diagnosis of Viral Infections Using Myxovirus Resistance Protein A (MxA). Pediatrics. 2015 Apr;135(4):e985-93