LASKO

Johdanto

Veren lasko tarkoittaa punasolujen laskeutumisnopeutta potilaan omassa plasmassa. Punasolujen laskeutumisnopeuteen vaikuttavat plasman proteiinikoostumus sekä punasolujen määrä ja niiden ominaisuudet. 

Indikaatiot

Määritystä käytetään kroonisten infektioiden ja tulehdustautien sekä pahanlaatuisten kasvainten diagnostiikassa ja seurannassa.

Akuuteissa infektioissa CRP nousee laskoa huomattavasti nopeammin ja on tämän vuoksi parempi seurantaparametri.

Tutkimuksen tilaaminen

Lasko-tutkimus ei sovellu hajautettuun näytteenottoon, jos potilas käy näytteenotossa Fimlabin palvelualueen ulkopuolella ja näyte analysoidaan muualla kuin Fimlabin laboratorioissa (tulostasoero, ks. Tulkinta)).

Näyteastia

EDTA-putki (K2) 5/3 ml (Becton Dickinson, ref 368499). Näyteputkena tulee käyttää violettikorkkista EDTA-putkea jossa on kirkas etiketti (=PVK-putki). MikroEDTA-putkea ei voi käyttää.

Putkeen saa kiinnittää vain yhden paperitarran. Tarran kiinnittäminen on myös kriittistä: tarra tulee kiinnittää putkeen suoraan ja tarran yläpuolelle tulee jäädä tilaa noin 0,5 cm. Ks. kuva alla.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

EDTA-näyte säilyy huoneenlämmössä 8 h ja jääkaapissa 36 h edellyttäen, että näyte laitetaan heti näytteenoton jälkeen jääkaappiin. Näyte tulee tällöin lähettää kylmälähetyksenä analysoivaan laboratorioon.

Menetelmä

Modifioitu Westergrenin määritysmenetelmä. Laskon mittaus tehdään suoraan EDTA-näyteputkesta. Tulostaso poikkeaa jnkv aiemmasta menetelmästä (ks Tulkinta)

Tulos valmiina

Viiteväli

Menetelmän mittausalue ulottuu tasolle 140 mm/h. Tätä korkeammat tulokset vastataan: yli 140 mm/h.

Lähteet:
Böttiger LE, Svedberg CA. Normal erythrocyte sedimentation rate and age. Br Med J. 285, 1967.
Zauber NP, Zauber AG. Hematologic data of healthy very old people. JAMA 257: 2181, 1987.
Piva et al. The VES-Matic 5 system: performance of a novel instrument for measuring erythrocyte sedimentation rate. Clin Chem Lab Med 60(7):1081-1090, 2022.

Tulkinta

Laskoarvo nousee normaalisti iän myötä ja naisilla lasko on hieman korkeampi kuin miehillä. Tämä on huomioitu viiteväleissä.

Kohonnut laskoarvo on hyvin epäspesifinen tulehdustilan merkki. Kohonneet laskoarvot liittyvät erityisesti tiloihin, joissa akuutin faasin proteiinit ovat lisääntyneet. Tällaisia ovat mm. infektiot, sidekudostaudit, krooniset tulehdukset, maligniteetit (ml veritaudit joihin liittyy monoklonaalinen immunoglobuliinifraktio), monet maksasairaudet ja kudosvauriot. Lasko-tulokseen vaikuttavat myös punasolujen määrä ja ominaisuudet. Lasko voi olla korkea anemiassa (matala hemoglobiini/hematokriittiarvo) myös ilman tulehduksellista tilaa. Polysytemioissa lasko taas voi olla virheellisen matala jolloin esim. kroonisen tulehdustaudin synnyttämä laskon kohouma voi jäädä näkymättä.

Fysiologisesti lasko nousee raskauden aikana sekä ehkäisylääkkeiden käytön yhteydessä.

Akuuteissa infektioissa CRP nousee ja laskee laskoa huomattavasti nopeammin ja on tämän vuoksi parempi seurantaparametri.

HUOM: Menetelmä on muuttunut ja tulostasossa on tapahtunut muutoksia
Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä menetelmä on muuttunut 8.12.2025. 
Keski-Suomessa menetelmä on muuttunut 16.2.2026
Päijät-Hämeessä menetelmä on muuttunut 19.2.2026
Pohjanmaalla menetelmä on muuttunut 11.3.2026.
Laskon arvoilla yli 30 mm/h uuden ja vanhan menetelmän välillä saattaa olla suuria potilaskohtaisia eroja tulostasossa sekä ylös- että alaspäin. Tämä tulee huomioida niillä potilailla, joilla laskoa käytetään sairauden tilan tai hoidon tehon seurantaan. Menetelmien välillä tehdyssä vertailussa havaitsimme laskotuloksissa yksittäisissä näytteissä jopa useiden kymmenien mm/h-eroja sekä ylöspäin (esim vanha menetelmä 75 mm/h vs. uusi menetelmä yli 140 mm/h) että alaspäin (esim. vanha menetelmä 85 mm/h vs. uusi menetelmä 47 mm/h ).

Virhelähteet

Ks. Tulkinta