FOSFOLIPIDI, VASTA-AINEET

Johdanto

Hankinnaiset fosfolipidivasta-aineet ovat heterogeeninen ryhmä autovasta-aineita, jotka voivat aktivoida hyytymisjärjestelmää. Niitä esiintyy mm. autoimmuunitautien (erityisesti SLE), infektioiden tai tiettyjen lääkitysten yhteydessä, mutta myös ilman altistavaa tekijää. Potilailla, joilla todetaan pysyvästi fosfolipidivasta-aineita, on taipumus laskimo- ja valtimotukoksiin sekä raskauskomplikaatioihin (mm. toistuvat keskenmenot, sikiökuolema). Tilaan voi liittyä mm. trombosytopeniaa.

Hyytymistesteillä todettavia fosfolipidivasta-aineita kutsutaan lupusantikoagulantiksi. Tutkimus sisältää myös kardiolipiini- ja beeta-2-glykoproteiini I -vasta-ainemääritykset (IgG). Lupusantikoagulantin varmistustesti parantaa diagnostista osuvuutta. Sen tarkoituksena on varmistaa, että positiivisen lupusantikoagulanttituloksen syynä on todellinen fosfolipidivasta-aine eikä esim. yksittäisen hyytymistekijän vajaus. 

*IgM-luokan kardiolipiini- ja beeta-2-glykoproteiinivasta-aineissa on tuotantokatko ajalla 4.-25.3.2025.

Indikaatiot

Tukostaipumuksen selvittely
Tukosvaaran arviointi LED-potilailla
Tietyt raskauskomplikaatiot (esim. toistuvat keskenmenot)
Selittämätön pitkä P -APTT
Epäselvä trombosytopenia

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

Sähköinen pyyntö tai Hyytymistutkimukset lähete.

Extranet: Katso tarkemmat ohjeet Ohjekirjan yleisohjeista HEMOSTAASI- JA TROMBOSYYTTITUTKIMUSTEN OTTAMINEN FIMLABIN OMISSA NÄYTTEENOTTOPISTEISSÄ ja HEMOSTAASITUTKIMUSTEN NÄYTTEENOTTO-OHJE HUS DIAGNOSTIIKKAKESKUKSEEN LÄHETETTÄVIÄ NÄYTTEITÄ VARTEN.

Potilaan esivalmistelu

Näytteenoton yhteydessä olisi hyvä vielä varmistaa, onko potilaalla ollut antikoagulaatiohoitoa 1 kk:n sisällä ennen näytteenottoa, ja välittää tieto tutkivaan laboratorioon. Paastonäytettä ei tarvita, mutta potilaan tulisi välttää raskaita ja/tai rasvaisia aterioita 8-12 h ennen näytteenottoa.

Näyteastia

Hukkaputki: lisäaineeton putki 5/4 ml tai hyytymistekijäputki 5/2,7 ml tai 5/2 ml
Hyytymistekijäputki: Na-sitraatti 3.2%, 0.109M; 2.7 ml tai vastaava putkikoko (pikkulapsilla 1.8 ml tai mikroputki 1 ml)

Näyte

1) Hukkanäyte: 2 ml verta lisäaineettomaan tai sitraattiputkeen (vastasyntyneillä 1 ml, keskosista hukkanäytettä ei oteta)

2) Varsinainen näyte: 3 x 2,7 ml verta sitraattiputkeen merkityn täyttöasteen mukaan. (Pikkulapset: 1x1.8 ml tai 2 x 1 ml. Ei ihopistonäytteenottoa!)

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy erottelematta huoneenlämmössä 8 tuntia. Pakkaa näytteet kuljetuksen ajaksi hemostaasinäytteille tarkoitettuun kuljetuspakkaukseen tai muuhun vastaavaan pakkaukseen, joka eristää näytteet lämpötilavaihteluilta.

Jos näytettä ei toimiteta analysoitavaksi 8 tunnin kuluessa, se on sentrifugoitava (2500 g 15 min), plasma eroteltava 3 polypropeeniputkeen ja lähetettävä pakastettuna. 
Näytteitä voidaan käsitellä ja pakastaa Fimlabin Tampereen, Jyväskylän, Lahden ja Vaasan keskuslaboratorioissa.

Extranet: Katso tarkemmat ohjeet Ohjekirjan yleisohjeista HEMOSTAASI- JA TROMBOSYYTTITUTKIMUSTEN OTTAMINEN FIMLABIN OMISSA NÄYTTEENOTTOPISTEISSÄ ja HEMOSTAASITUTKIMUSTEN NÄYTTEENOTTO-OHJE HUS DIAGNOSTIIKKAKESKUKSEEN LÄHETETTÄVIÄ NÄYTTEITÄ VARTEN.

Menetelmä

Lupusantikoagulantti: Fosfolipidiherkkä aPTT ja dRVVT (dilute Russell viper venom time); hyytymisaikamääritys
Kardiolipiini- ja beeta-2-glykoproteiini I -vasta-aineet: Fluoroentsyymi-immunomääritys (FEIA)

Tekotiheys

2 kertaa viikossa

Tulos valmiina

noin 2 viikon kuluessa

Viiteväli

P -LupusAk: NEG*

P -KardAbG ja P -KardAbM: ALLE 10 U/ml**

P -B2GPAbG ja P -B2GPAbM:  ALLE 10 U/ml*

*Viiteväli vaihtunut 4.3.2025 tekopaikka- ja menetelmämuutoksen vuoksi.
** Yksikkö vaihtunut 4.3.2025 tekopaikka- ja menetelmämuutoksen vuoksi ( 1 U/ml = 1 GPL/MPL).

Tulkinta

Tutkimuksesta annetaan lausunto. Lupusantikoagulantti-tutkimus sisältää aina kaksi seulontatutkimusta: P -APTT-L ja P -RVVT-L. Jos seulontatutkimuksen tulos on positiivinen, näille tehdään tutkimuskohtaiset tarkentavat varmennustestit P -LAaPTCt ja / tai P -LARVVCt. Antikoagulaatiohoidon aikana vain negatiivinen lupusantikoagulanttilöydös on luotettava, mutta vasta-ainetutkimusten tuloksiin antikoagulaatiohoito ei vaikuta. Lupusantikoagulantti vaikuttaa fosfolipideistä riippuvaisiin hyytymistekijämäärityksiin ja voi paradoksaalisesti pidentää APTT-tulosta ilman vuoto-oiretta. 

Hankinnaisia fosfolipidivasta-aineita esiintyy mm. autoimmuunitautien, infektioiden tai tiettyjen lääkitysten yhteydessä, mutta myös ilman altistavaa tekijää. Hankinnaiset fosfolipidivasta-aineet voivat olla ohimeneviä. Vasta pysyvä fosfolipidivasta-aine (=positiivinen tulos kahdessa näytteessä, joiden välillä on vähintään 12 viikkoa) on laskimo- ja valtimotromboosin voimakas riskitekijä. Siihen voi liittyä mm. trombosytopeniaa ja naisilla raskauskomplikaatioita (mm. toistuvat alkuraskauden keskenmenot, sikiökuolema). Beeta-2-glykoproteiinivasta-aineiden on osoitettu selvimmin assosioituvan tukostaipumukseen, mutta suuren tukosriskin potilailla todetaan usein poikkeava tulos kaikissa osatutkimuksissa. 

Fosfolipidivasta-aineoireyhtymän diagnoosi edellyttää pysyvää laboratoriolöydöstä ja sairastettua tromboemboliaa tai raskauskomplikaatiota. (Lisätietoa: Lassila R, Kaaja R. Duodecim 2018;134(6):545-52, Arachchillage DRJ and Laffan M. BJH 2017;178:181-195, Ruiz-Irastorza G et al. Lupus 2011;20(2):206-18.) Kansainvälisen konsensuksen mukaan (Miyakis et al., ns. Sydney-kriteerit, ISTH 2006) kliininen löydös (tukosanamneesi ja/tai raskauskomplikaatio) sekä laboratoriolöydös (toistetusti koholla olevat fosfolipidivasta-aineet vähintään 12 viikon välein mitattuna) yhdessä viittaavat APS-diagnoosiin. Kardiolipiinivasta-aineiden osalta, ko. kriteereiden mukaan APS:lle diagnostisena pidetään korkea titteri (yli 40 U/ml) vasta-aineiden esiintymistä kahdessa tai useammassa analyysissä vähintään 12 viikon väliajalla. Ns. katastrofaaliseen fosfolipidivasta-aineoireyhtymään (CAPS) liittyy lisäksi yleistynyt mikrotromboosi ja sen aiheuttama monielinvaurio. Positiivisten fosfolipidivasta-aineiden yhteydessä voi harvoin esiintyä APC-resistenssiä, joka edelleen vaikeuttaa tukostaipumusta.

Normaalit löydökset eivät poissulje muihin solukalvon rakenteisiin kohdistuvien vasta-aineiden esiintymistä (esim. protrombiini, plasminogeeni, anneksiini-V). Fosfolipidivasta-aineet ovat hankinnaisia ja potilaskohtaisesti niiden esiintyminen voi vaihdella.

Virhelähteet

Hepariini ja suorat trombiini- ja FXa-estäjät voivat aiheuttaa virheellisiä positiivisia tuloksia lupusantikoagulantin määrityksissä. Tutkimukset ovat luotettavia, kun hepariinihoidon päättymisestä on kulunut vähintään 1 viikko, suorien oraalisten antikoagulanttien lopettamisesta vähintään 2 viikkoa. Lupusantikoagulantti voidaan tutkia luotettavasti stabiilin Marevan-hoidon aikana, jos INR on alle 3.

Fosfolipidivasta-ainetutkimukset voivat olla virheellisesti negatiivisia, jos näyte on otettu pian tukoksen tai raskauskomplikaation jälkeen. Jos kliinisesti on epäilyä fosfolipivasta-aineista,  kontrollinäytettä voi harkita 3 kk tukoksen/raskauskomplikaation jälkeen.

Lisätiedot

Tutkimus kuuluu osatutkimuksena 4569 B -Trombot -tutkimukseen.