Hyytymistutkimus, suppea (Päijät-Häme)

Johdanto

Akuuttiin selvittelyyn tarkoitettu tutkimus. Sisältää osatutkimukset P -APTT, P -AT3, P -Fibr, P -FiDD, P -F8paiv,  P -Trombai ja P -TT. Tutkimukset tehdään Tampereen keskuslaboratoriossa, paitsi FiDD, joka tutkitaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Tiedustelut

PHKS, näytteiden lajittelu ja lähetys p. 041 731 3775 arkisin klo 7-15, muulloin päivystävä laboratoriohoitaja p. 041 731 6292.

Asiakaspalvelu ja neuvonta, p. 020 785 1000

Indikaatiot

Äkillinen verenvuoto ja hyytymishäiriöt vaikeiden yleissairauksien, invasiivisten toimenpiteiden ja antitromboottisen tai fibrinolyyttisen hoidon yhteydessä.

Disseminoituneen intravaskulaarisen koagulaation (DIC) diagnostiikka.

Vaikea-asteisen tukoksen hoidon seuranta.

Lähete/tutkimuksen tilaaminen

Kiireellisen näytteen ottamisesta ja lähettämisestä tulee ilmoittaa Päijät-Hämeen keskussairaalan laboratorioon p. 041 731 3775 (arkisin klo 7-15) / muulloin p. 041 731 6292.

HUOM! Hoitoyksikön tulee määrittää näytteen kiireellisyys virka-aikana (reittikuljetus/taksi). Päivystysaikana lähetys taksilla Tampereelle.

Näyteastia

1. Hukkaputki: lisäaineeton hukkaputki 5/4 ml tai hyytymistekijäputki (Na-sitraatti 3.2%, 0.109 M) 5/2,7 ml

2. Hyytymistekijäputki (Na-sitraatti 3.2%, 0.109 M): 5/2,7 ml tai vastaava putkikoko

3. Li-hepariinigeeliputki 5/3 ml

Näyte

Ota hukkaputki ennen varsinaisia näyteputkia. Varsinaiseksi näytteeksi 2 x 2,7 ml sitraattiverta (sitraattiputkeen merkityn täyttöasteen mukaan) sekä Li-hepariiniputkeen 1 ml (vähintään 0,5 ml) plasmaa.

Näytteen säilytys, kuljetus ja esikäsittely

Näyte säilyy erottelematta huoneenlämmössä 8 tuntia. Näyte säilytetään ja lähetetään huoneenlämmössä. Ei jääkaappisäilytystä. Jos näytettä ei voida toimittaa määritettäväksi 8 tunnin sisällä, näyte on sentrifugoitava (15 min 2500 g), plasma eroteltava muoviputkeen ja lähetettävä pakastettuna.

Tulos valmiina

1 vrk sisällä.

Tulkinta

Äkillisessä vaikeassa verenvuodossa seuraa nopea yleinen hyytymistekijöiden kulutus.

K-vitamiinin vajauksessa (esim. varfariinihoidon aikana, imeytymishäiriössä tai laajakirjoisen antibioottihoidon yhteydessä) hyytymistekijöiden II, VII, IX ja X tasot laskevat, minkä vuoksi P-TT laskee. (APTT on tällöin yleensä viitealueella). P-TT mittaa hyytymistekijöiden II, VII ja X yhteisvaikutusta: tulos on yleensä lähes sama kuin matalimman em. hyytymistekijän aktiivisuus. 

Maksan toimintavajauksessa aluksi laskevat niiden hyytymistekijöiden tasot, joiden puoliintumisaika verenkierrossa on lyhyt. Tästä syystä sopivia maksan synteesikyvyn muutoksen indikaattoreita ovat P-AT3 (T1/2 70 h) ja P-TT. P-TT kuvastaa maksan vajaatoiminnassa kohtuullisen tarkasti FVII:n pitoisuutta. FVII:n lyhyen puoliintumisajan (T1/2 verenkierrossa 4-6 h) vuoksi P-TT reagoi erittäin nopeasti maksan synteesikyvyn muutoksille. (P-TT voi olla matala myös K-vitamiinin vajauksessa ja antikoagulaatiohoidon vuoksi). Vaikeassa maksan vajaatoiminnassa APTT pitenee ja fibrinogeenipitoisuus laskee. APTT pitenee yleensä vasta, kun  FX:n tai FV:n aktiivisuus on alle 20 % suuruusluokkaa tai FII:n taso alle 10 % tai fibrinogeenitaso alle 0.5 - 1.0 g/l; hyytymiskaskadin alkupäässä olevien FXII:n, FXI:n, FIX:n ja FVIII:n vajaukset yleensä puolestaan pidentävät APTT:ta jo herkemmin. Akuutissa maksan toiminnanvajauksessa ja DIC:ssa FVIII-taso nousee (akuutin faasin proteiini).

Vaikeassa DIC:ssa hyytymistekijätasot laskevat lähtötasoistaan lisääntyneen kulutuksen vuoksi; erityisesti P-AT3 on herkkä DIC:n aiheuttaman kulutuksen mittari. Samalla P-FiDD nousee merkkinä fibriinin hajottamisesta.

Virhelähteet

Antikoagulaatiohoidot vaikuttavat hyytymistekijätuloksiin ja on huomioitava tuloksia tulkittaessa (ks. tarkemmin laboratorio-ohjekirjasta yksittäisten osatutkimusten kohdalta).